Kilpapurjehdus 2022

KoPu:n perinteisestä Karvalakkikisasta alkaa olla jo kaksi viikkoa, joten viimeistään nyt voidaan todeta purjehduksen tämän vuoden kilpailukauden päättyneen. Seuraavassa yhteenveto kesän kilpailuista totutun kaavan mukaisesti eli ensin tulokset Haukilahden keskiviikkokisoista sekä seuran sisäisistä kilpailuista ja lopussa luettelomaiset yhteenvedot eri venekuntien edesottamuksista avoimissa kilpailuissa.

Haukilahden keskiviikkokisat

Menneen kesän Haukilahden keskiviikkokisoja voidaan lyhyesti kuvailla sanalla normimeininkiä. Osallistujamäärät olivat samaa luokkaa kuin viime vuosina yleensäkin, kymmenen lähtöä saatiin onnistuneesti järjestettyä eikä muutenkaan erityisiä yllätyksiä tullut vastaan.

Seuramme panos tämän vuotisessa sarjassa oli oikein hyvä. Vinca joutui tosin luopumaan viime vuoden ykköstilastaan, mutta onhan kolmas sijakin ihan kelvollinen (3/16). Kun lisäksi kaksi muuta ison luokan osallistujaamme paransivat viime vuoden tulostaan – Nota Bene 2 tuli nyt viidenneksi (5/16) ja Lumikki kahdeksanneksi (8/16) – saatiin koko porukka puolen välin paremmalle puolelle. Pienessä luokassa St Olga jäi puolen välin huonommalle puolelle ollen kymmenes (10/16), mutta sekin on kohtalaisen vähäisellä osallistumisella hyvä tulos ja selvä parannus viime vuoteen.

SMer-ranking

Tänä vuonna SMer-ranking laskettiin ensimmäistä kertaa niin sanotulla edelleen parannetulla SMer-mallilla eli vastaavalla laskentatavalla kuin Haukilahden keskiviikkokisoissakin. Periaatteessa selvää ja yksinkertaista, mutta käytännössä ongelmaksi muodostui se, että keskiviikkokisojen kakkosrata on määritelty niin, että ison ja pienen luokan veneillä on eri pituiset radat. Kun kakkosrata tuntui olevan kovasti järjestäjien suosiossa, täytyi periaatteessa selvästä pistelaskujärjestelmästä huolimatta tuloslaskennassa käyttää jonkin verran omaa harkintaa. Harkinnan tuloksena päädyin siihen, että niinä keskiviikkoina, kun pienen luokan St Olga oli mukana ja ajettiin kakkosrata (lähdöt 5, 9 ja 10), kaikille mukana olleille annettiin tuohon lähtöön osallistuneiden lukumäärää vastaava pistemäärä. Ajatuksena tässä oli, että tämä olisi huonoimmillaankin ollut se tulos, jonka vene olisi saavuttanut, jos molemmat luokat olisivat purjehtineet saman radan. Ehkä virallinen laskentamallin mukainen ratkaisu olisi ollut jättää laskennasta pois kaikki kakkosradan lähdöt, mutta tällöin rankingiin laskettavien lähtöjen määrä olisi jäänyt todella vähäiseksi. Näin siis päätin ratkaista ongelman tänä vuonna. Jatkossa laskentamallia kehitetään näiltä osin kentältä mahdollisesti saatavan palautteen perusteella.

Alla olevassa taulukossa on esitetty menneen kesän SMer-rankingin tulokset. Taulukossa on kunkin keskiviikon osalta annettu ensin veneen laskettu tasoitettu aika ja viereisessä sarakkeessa sijoituksesta saadut pisteet. Kilpailuun osallistuneet, mutta jostain syystä keskeyttäneet tai hylätyt (DNF, DSQ, DNS, OCS, RET, RAF) saavat pisteitä kauden aikana kilpailusarjaan osallistuneiden veneiden lukumäärän verran. Lähdöstä pois jääneet (DNC) saavat keskeyttäneiden tai hylättyjen pisteet lisättynä yhdellä. Lähtöjen 5, 9 ja 10 pisteet kuten edellisessä kappaleessa kerroin. Keväällä ilmoitetun mukaisesti pistelaskennassa on huomioitu kolmen huonoimman lähdön poisheitto.

Haukilahden keskiviikkokisojen tulosten perusteella SMer-rankingin voittaja oli helppo arvata. Vinca oli taas rankingin ykkönen ja Nota Bene 2 samoin selvästi rankingin toinen. Kolmannesta sijasta käytiin yllättävän tiukka kilpailu, jonka Lumikki voitti pisteen erolla ennen neljänneksi jäänyttä St Olgaa.

		Vinca			Nota bene 2		Lumikki			St Olga	
		Tas. aika	Pisteet	Tas. aika	Pisteet	Tas. aika	Pisteet	Tas. aika	Pisteet
Lähtö 1 / 25.5.	1.50.02		1	DNC		5	DNC		5	DNC		5
Lähtö 2 / 1.6.	1.39.50		1	DNS		4	DNC		5	DNC		5
Lähtö 3 / 8.6.	1.51.13		1	1.53.54		2	2.08.46		3	DNS		4
Lähtö 4 / 15.6.	1.33.26		1	DNC		5	DNC		5	DNC		5
Lähtö 5 / 22.6.	1.43.33		4	2.01.19		4	2.04.40		4	1.24.58		4
Lähtö 6 / 10.8.	1.23.22		1	1.32.34		3	1.26.13		2	DNC		5
Lähtö 7 / 17.8.	1.39.35		1	1.54.27		2	1.57.40		3	DNC		5
Lähtö 8 / 24.8.	DNC		5	0.45.33		1	DNC		5	0.53.31		2
Lähtö 9 / 31.8.	DNC		5	1.17.42		3	1.16.43		3	1.03.46		3
Lähtö 10 / 7.9.	1.32.36		3	1.35.47		3	DNC		5	1.22.23		3
Yhteispisteet			9			18			25			26
Sijoitus	I			II			III			IV
Tuloksissa huomioitu 3 poisheittoa								

Yöpurjehduskilpailu

Ilmeisesti Yöpurjehduskilpailua ei ollut priorisoitu jäsenistön kesäkalentereissa aivan ykkössijalle, sillä kilpailuun saatiin vain kaksi osallistujaa, Alisa ja Ellida. Hyvä kuitenkin, että edes minimiosallistujamäärä saatiin paikalle. Sää oli oikein mukava, joskin, kuten Yöpurjehduskisassa usein käy, tuulta olisi toivonut enemmän. Tuulen suunta oli ennusteen mukaan idän ja kaakon väliltä, mutta kyllä se kisan aikana tuntui tuulevan aika monesta suunnasta. Starttihetkellä tuuli oli vielä koillisessa.

Kuten heikon tuulen kisoissa usein käy, kilpailu ratkesi aika lailla tuuliarpajaisiin. Smäholmenilta päästiin kyllä hyvin liikkeelle, mutta jo Miessaaren itäpuolella iski ensimmäinen pläkä. Alisa saavutti sen ensimmäisenä ja Ellidassa ehdittiin jo iloita kilpailijan lähestyvästä peräpeilistä. Ei sitä riemua kuitenkaan kauaa kestänyt, kun oma spinnu lopahti ja Alisa pääsi ensimmäisenä sääennusteen lupaamaan idän ja kaakon väliseen tuuleen. Kytön kääntömerkille tultaessa Alisalla oli jo tukeva etumatka.

Kytöltä Katajaluodon kääntömerkille tuuli oli kaakon ja etelän välistä 2-4 m/s ja tarjosi tuulen voimaan nähden hyvävauhtisen sivutuuliosuuden. Merkkiä lähestyttäessä tuuli kääntyi enemmän etelään ja lopuksi vielä jopa lounaaseen, mikä tarkoitti sitä, että seuraavana kääntömerkkinä olleelle Trutkobbenin eteläpoijulle jouduimme luovimaan. Eteläpoijulta päästiin sitten yhdellä halssilla ohi Rysäkarin, kun tuuli alkoi taas kääntyä etelämmäksi.

Rysäkarilla nostimme spinaakkerin ja käännyimme heikkenevässä tuulessa kohti Rönnkobbenia. Lähestyessämme sitä aloimme keskikesän yöllisessä hämärässä nähdä luodon takana purjeen. Ihmettelimme, että joku lähtee tällaisella kelillä yöpurjehdukselle, mutta emme sitten pohtineet asiaa sen enempää. Tuuli heikkeni edelleen, loki näytti nollaa, mutta livuimme kuitenkin hitaasti eteenpäin. Vasta lähempänä Rönnkobbenia tajusimme, että luodon takana näkyvä purje kuului Alisalle, joka seisoi täyspläkässä. Myöhemmin Olli kertoi heidän seisseen lähes paikallaan tunnin verran. Ainoa liike oli sivuttain ilmeisesti jonkun heikon virtauksen viemänä.

Ollessamme Rönnkobbenin eteläpuolella Alisa sai viimein sen verran tuulta, että pääsi liikkeelle. Meille tuo tuuli tuli kymmenen minuuttia myöhemmin. Alkuun tuuli oli koillisen ja idän välissä, joten jouduimme ottamaan pari tikkiä päästäksemme Miessaaren punaiselle viitalle. Viitan jälkeen tuuli kääntyi taas enemmän idän puolelle, joten saimme vauhdikkaan tuntuisen sivutuuliosuuden kohti maalia. Vauhti on tietysti suhteellinen käsite. Pitkän pläkän jälkeen kolmen solmun ylittäminen on jo pienen juhlan paikka. Viimeiset pari kaapelia kohti maaliviivaa kitkutimme heikossa myötätuulessa.

Maalissa Alisa oli noin kaksikymmentä minuuttia aikaisemmin, mutta tasoitusten jälkeen ero kääntyi puoli tuntia Ellidan eduksi.

Kolmioratakilpailu

2022: Näissä yhteenvedoissani tunnun usein muistelevan kisaan osunutta hienoa purjehdussäätä, eikä tämä vuosi varmasti ole poikkeus. Saattoi olla yksi historian parhaista keleistä. Kesän viimeisen lämpimän viikonlopun aurinkoinen sää, idän ja kaakon välinen tuuli rannan lähellä 3-4-m/s, mutta Miessaaren selällä jo noin 5-7 m/s. Aivan loistavaa. Täytyy vain toivoa, että ne, jotka eivät Kolmioratakilpailuun osallistuneet, olivat edes jostain muusta syystä purjehtimassa.

Kolmioratakilpailuun saatiin sopivasti sen verran osallistujia kuin on podiumpaikkoja tarjolla. Vakio-osallistujien Lumikin ja Ellidan lisäksi mukaan lähti Kari yksinpurjehtijana Bibillä (First 35). Bibin mukaantulo aiheutti sen, että kolmioratakilpailun perinteisen radan alkuun tehtiin historiallinen poikkeus. Lähtölinja käännettiin siten, että lähtösuunta ei ollutkaan itään vaan länteen, ja sen jälkeen radan alku kiersi Varsasaaren länsipuolelta Miessaarenselälle. Perusteena tälle järjestelylle oli se, että Bibiä ei haluttu laitta kryssimään Småholmenin koillispuolelle alueelle, jossa Lumikin tiedetään parikymmentä senttiä matalammalla kölillä osuneen pohjaan.

Uudella järjestelyllä lähtö sujui kohtalaisen hyvin, vaikka Karille olikin jäänyt eri käsitys radan lähtösuunnasta kuin muille. Tvijälpin ja Varsasaaren takana tuuli oli heikohkoa, mutta parani heti kun päästiin Miessaaren selälle. Miessaaren eteläpään punaiselle päästiin kryssimättä ja sen jälkeen tuuli aukesi sen verran, että Lehtisaarille saakka pystyi purjehtimaan spinnulla. Ellida oli tosin ainoa, joka hyödynsi tämän mahdollisuuden.

Välillä Kytöltä Melkille tuuli kääntyi sen verran idästä kaakon puolelle, että ajamalla Rysäkarin pohjoispuolelta tiukasti vastaiseen osuuden pystyi hoitamaan ilman vendoja. Meillä Ellidassa uskoa tähän ei riittänyt ja teimme koko kilpailun ainoat vastakäännökset ottaaksemme lyhyen tikin etelään, jotta pääsisimme Rysäkarin ohi eteläpuolelta. Rysäkarilta pääsimme vähän laskemaan ja saimme hyvän vaihdin kohti Melkkiä.

Bibi kiersi Melkin ensimmäisenä, mutta jo pian sen jälkeen Lumikki ohitti sen spinnulla. Kohta tämän jälkeen kärkikaksikon tiet erkanivat, kun Lumikki jatkoi länteen kohti Miessaaren selkää kiertäen Vehkasaaren ympäri kohti maalisuoraa. Bibi valitsi perinteisen sisemmän reitin, mikä ainakin tällä kertaa osoittautui paremmaksi vaihtoehdoksi, sillä Bibi meni taas Lumikin ohi ja ylitti maalilinjan 15 sekuntia Lumikin edellä. Ellida valitsi myös sisemmän reitin ja tuli maaliin noin puoli tuntia muiden jälkeen.

Maalissa aloitettiin tavanomaisesta poiketen vasta jälkikäteen keskustelu siitä, mitä LYS-lukua Bibille pitäisi käyttää. Hyvässä yhteisymmärryksessä päädyttiin siihen, että sen LYS-lukuun hyväksytään kolmen sadasosan spinnualennus ja sen lisäksi Karille myönnettiin yksinpurjehtijan yhden sadasosan lisävähennys. Veneen perusluvusta ei sen sijaan saatu täyttä selvyyttä, mutta Piccu jatkoi ansiokasta selvitystyötä seuraavalla viikolla vertailemalla eri venetyyppien LYS- ja FinRatinglukuja ja sen perusteella todettiin, että Bibin LYS-luku ilman erityisalennuksia on 1,27. Tällä luvulla ja sovituilla alennuksilla lopputuloksena on, että tässä kisassa Bibillä ja Lumikilla oli sama LYS-luku, joten ensimmäisenä maalilinjan ylittänyt Bibi voitti veneiden keskinäisen kilpailun sijoittuen toiseksi. Jo aiemmin oli laskettu, että tasoitetussa ajassa Ellida vei voiton vajaan viiden minuutin erolla.

Perinteinen Kolmioratakilpailuun liittyvä kotiseutukierros Tapiolan keskustassa keräsi tavallista runsaamman osanoton. Kierrokselle kertyi mittaa 11 rastin verran, sää suosi terassien käyttöä, listalle saatiin jopa muutamia uusia suorituspaikkoja ja viimeisetkin mukana olleet olivat kotona kohta puolenyön jälkeen. Aivan täydellinen suoritus!

Seuraavassa yhteenveto viime kesän avoimista kilpailuista siinä laajuudessa, kuin mitä olen kyselemällä ja netissä kaivelemalla onnistunut löytämään. Yhteenvetoon olen kerännyt kaikki ne suoritukset, joissa kippari on ollut seuramme jäsen riippumatta siitä, minkä seuran lipun alla vene on purjehtinut. Jos jotain tuloksia on jäänyt listaamatta, laittakaa viestiä niin tehdään yhteenvedon täydennys seuraavaan Bulletiniin.

Vincan kilpailukausi jäi ohueksi, kuten Markku asian ilmaisi. Tämä ei suinkaan johtunut siitä, että Markku olisi purjehtinut vähemmän, vaan siitä, että hän osallistui ainakin Baltic Offshore Weekiin, Espoo-Suursaari Raceen ja Gotland Runtiin muiden veneiden miehistössä. Markku valitteli, että motivaatiota Vincalla kisaamiseen vähentää ORCi-kisojen pienet osallistujamäärät, minkä vuoksi kisaa käydään hyvin erikokoisten veneiden kesken. Kilpakumppaneista monet selvästi isompia, yli 40 jalkaisia.

Avoimet kilpailut

Kokonaan Markku ei kuitenkaan ole Vincalla kilpailemista lopettanut. Keskiviikkokisojen lisäksi Vinca osallistui kolmeen avoimeen kilpailuun. Kauden aloitti ORCi ratakisa WB Sails Around The Buoys, jossa Vinca sijoittui keskivaiheille viidenneksi (5/9). Toisena kilpailuna oli elokuun loppupuolella järjestetty pidempi avomerikisa Round Bengtskär, jonka ORCi-luokassa se oli niin ikään keskivaiheilla, tällä kertaa kolmantena (3/5). Mielenkiintoisen yksityiskohtana Round Bengtskär kisasta mainittakoon, että kilpailusatamana toimi Rysäkari. Kilpailukauden päätti FinRating-tasoituksilla ajettu KoPu:n karvalakkikisa, jossa Vinca tuli luokassaan toiseksi (2/13). Koko Finratingin yhteistuloksissa se oli viides (5/39).

Merenhuiske osallistui aikaisempien vuosien tapaan KoPu:n Tiistiksiin ja koko joukkoon muita KoPu:n järjestämiä kilpailuja. Kevätkauden Tiististen jälkeen ensimmäinen kisa oli kuitenkin perinteinen Hangon Regatta, jonka luokassa FinRating 3 Merenhuiske tuli kuudenneksi (6/12). Sen jälkeen alkoi sarja KoPu:n kisoja, joista ensimmäisenä Helsinki-Tallinna Racen, jossa luokkana oli DH (Double handed) ja tuloksena kahdestoista sija (12/18). Syyskuun alussa Antti Helenne osallistui Merenhuiskeella KoPu:n Yksinpurjehduskisaan, jonka hän voitti. Onnittelut! Yksinpurjehduskisan jälkeisenä päivänä oli vuorossa saman seuran DH-kilpailu, josta Merenhuiskeelle tuloslistaan merkintä REF (Retired after finishing). Ehkä joskus kuulemme, mikä syy tuon ratkaisun takana on. Merenhuiskeen kilpailukauden päätti Karvalakkikisa, jonka FinRating 2 luokassa se tuli kuudenneksi (6/13), yhteistuloksissa neljänneksitoista (14/39).Tiististen lopputuloksissa Merenhuiske sijoittui pienessä luokassa kuudenneksi (6/25) ja kokonaiskilpailussa yhdeksänneksi (9/43).

Kari ja Maria Latvalahden viime syksynä hankkima First 35 Bibi osallistui KLV:n Espoonlahdella järjestämään tiistaikilpailujen sarjaan ja sen lisäksi kahteen muuhun avoimeen kilpailuun. Kisamiehistönä toimi ymmärtääkseni suurin piirtein sama porukka, joka on aikaisempina vuosina osallistunut vastaaviin koitoksiin Tuomon Nota Benellä. Kauden ensimmäisenä kisana oli Espoo-Suursaari Race, jonka luokassa FinRating 2 Bibi sijoittui yhdeksänneksi (9/12). Helsinki-Tallinna Racessa luokkana oli samoin FinRating 2 ja tuloksena kahdeskymmenes sija (20/23). KLV:n tiistaikilpailujen sarjassa Bibi oli seitsemäs (7/17). Selvästi puolenvälin paremmalla puolella, joten hyvin meni.

Kun loppuun vielä lisätään, että Jari Mieskosen Goodmood (Fingulf 37) tuli Helsinki-Tallinna Racen FinRating DH-luokassa kolmanneksitoista (13/18), olen valmis lopettamaan tämän kilpapurjehdusyhteenvedon. Mukavaa valmistautumista ensi purjehduskauteen. Muista, että talveksi ajatellut kunnostushommat kannattaa oikeasti tehdä talvella, eikä sitten ensi keväänä kaiken muun kiireen keskellä.

                        t. Jari