Päätoimittajalta

Inkoo 12.05.2006

Jaaritukset sikseen – edelleen. Nyt ei ole enää allakassakaan aikaa. Vai kuinka se vanhan vääpelin kommentti: aikaa ei enää ole ja sekin on loppu. Vielä kun huhtikuu oli kylmin miesmuistiin – kuinkakohan pitkä aika tuokin on – niin projektin mahdollinen valmistumisaika taisi nitkahtaa jonnekin hamaan tulevaisuuteen.

SMer-paitoja ja muita vaatekappaleita on kyselty ja siksi tässä Bulessa on asiasta lisää. Asiaa ja tarjontaa kannattaa kysellä päätoimittajalta.

t. hh

Kommodorin kolumni

SMer:n 25-vuotisjuhlatoimintakausi jatkuu. Toimintasuunnitelma voi tosin ensivilkaisulta vaikuttaa tavanomaiselta mutta oletko ajatellut, että juhlavuosi voisi heijastua myös tilaisuuksien laadussa ja osanottajamäärien edustavuudessa? Alkukauden tilaisuudet ovat olleet sisällöllisesti hyviä mutta osanottajia olisi toki mahtunut mukaan enemmänkin. Ehkä tämä on vain tyypillistä käynnistyskankeutta sillä onhan purjehduskauden päättäjäiset syyskuussa ollut perinteisesti vilkkain tapahtuma. Ennen sitä on kuitenkin kevät ja syksy aikaa muuttaa tuota perinnettä. Pursiseurahan juhlii juhlavuottaan nimenomaan purjehtimalla!

Viime kolumnissani kerroin karua tietoa SPL:n liittomaksusta ja sen korotuksen vaikutuksesta SMer:n talouteen. Aihetta on syytä pohtia pitemmälle sillä meidänkin jäsenkunnastamme monet kuuluvat useaan seuraan, kuka laituripaikka-, kotiseutuoikeus- tai prestiisisyistä. Uskoisin, että tilanne on sama monessa muussakin seurassa. Pursiseurojen yhteenlaskettu jäsenmäärä on siis suurempi kuin purjehtijoiden määrä. Jokaisesta SPL:oon ilmoitetusta jäsenestä on kuitenkin maksettava liittomaksu vaikka tämä saisi jo lehden ja vakuutuksen toisen seuran jäsenyyden myötä. Ymmärrän toki, että on SPL:lle edullista esittää mahdollisimman suurta jäsenmäärää jo fiskaalisista syistä mutta olisikohan tuossa mahdollisuutta säätää jäsenmaksua ”toissijaisten seurojen” suhteen? Itse asiassa nykyinen tilanne johtaa siihen, että monet seurat ilmoittavat ne jäsenet, joilla ei ole rekisterissä purjevenettä, Veneilyliiton jäseniksi (useat venekerhot kuuluvat myös siihen) koska sen liittomaksu on pienempi kuin SPL:n. Tämä johtaa siis siihen, että monet henkisesti selvästi purjehtijat kasvattavat tahtomattaan Veneilyliiton jäsenmäärää! Eipä silti – vaikuttaa vahvasti siltä kuin liittoja oltaisiin vaivihkaa ajamassa yhteen jolloin SPL kutistuisi vain olympialuokkapurjehtijoiden huippu-urheilulajiliitoksi Ruotsin mallin mukaisesti.

Suomalainen urheilu ja purjehdus juhlii järjestötasolla merkkivuotta. Suomen vanhin urheiluseura, Segelföreningen i Björneborg täyttää 150 vuotta. SPL täyttää 100, Espoon vanhin seura ESF 90 ja SMer 25 vuotta.

Tähän purjehduksen juhlavuoteen liittyy joukko Suomessa järjestettäviä kansainvälisiä kilpailuja. Ensimmäinen niistä oli DN-jääpursiluokan MM, joka oli tarkoitus purjehtia ESF:n ja DN-liiton järjestämänä Säkylän Pyhäjärvellä maaliskuussa. Toisin kuitenkin kävi: lumen runsauden takia kisat siirrettiin Saksaan, josta yhden lähdön jälkeen lunta paettiin Ruotsiin. MM saatiin ratkaistuksi Vätternin heikoilla jäillä minimimäärällä hyväksyttyjä purjehduksia. Voitto meni Puolaan ja parhaan suomalaispurjehtijan kelkka järven pohjaan. Toivottavasti muiden kisojen olosuhteet ovat edullisemmat.

SPL:n juhlagaalailta järjestetään Kalastajatorpalla 19.05. SMer:n purjehduskauden avajaiset järjestetään samaan aikaan toisessa tasokkaassa rantaravintolassa, Ruoholahden Basilicassa. Tervetuloa!

Toivotan hyvää ja menestyksekästä purjehduskautta kaikille.

Petri Pennanen
Kommodorinne

SATAMAMESTARI TIEDOTTAA

Suurin osa poijukettingeistä vaihdettiin viime keväänä. Kettingin loputtua kesken piti loput 4 poijua hoitaa syksyllä mutta talven tulo yllätti urakoitsijan. Homma tehdään siis loppuun tänä keväänä.

Poijukettinkien vaihto ei ole aivan ilmaista, eikä enää edes halpaa kun seuran talkoosukeltajaa ei tunnu olevan käytettävissä. Tämä on alkanut rasittaa talouttamme vaikka poijualue on alun perin suunniteltu itsekannattavaksi. Sitä se alkuvuosina olikin kun veneitä oli alueella enemmän eikä WS:lle maksettu rantafasiliteettien käytöstä.

Itse vesialueen vuokra on pysynyt muuttumattomana vuodesta 1988 alkaen mutta niin ovat poijumaksutkin. Tähän tulee nyt muutos eli ensimmäinen maltillinen hinnankorotus lähes 20 vuoteen. Viime vuonna kolmen vuoden bonusdiilin tehneet pääsevät siis ensimmäisen kerran nauttimaan rahoittajan roolistaan sillä hehän maksoivat kolmen vuoden maksut etukäteen ja ovat sopimuksen mukaan suojassa korotuksilta.

Hinnat ovat seuraavat:

Vuosimaksu
Pieni poiju 104,- (SMer-vene) 154,- (muu lippu)
Iso poiju 118 ,- (SMer-vene) 177,- (muu lippu)
Liittymismaksu 207,- (SMer-vene) 207,- (muu lippu)
Uusilta poijupaikan haltijoilta peritään kertaluontoinen 207,- euron liittymismaksu.

Hintaan sisältyy poijupaikan hallintaoikeuden lisäksi oikeus säilyttää jollaansa Lyökkiniemessä ja lyhytaikainen lastauslaiturin käyttö. Laiturilla on saatavissa vettä ja sähköä.

Yleisesti hyväksytyn periaatteen mukaisesti poijumaksun pitää olla maksettuna ennen kuin vene ui poijualueelle. Tee se siis heti käyttäen omaa viitenumeroasi, joka löytyy mm. edellisestä Bulesta ja jäsenmaksulaskupohjastasi (sillä olethan toki maksanut jäsenmaksusi 15.03 mennessä?)

Muistuttaisin lisäksi siitä, että sääntöjensä mukaisesti SMer edellyttää poijualueellaan säilytettävien veneiden olevan katsastettuja ja vakuutettuja.

Poijupaikkoja vuokrataan myös seuraan kuulumattomille sopivan kokoisille ja näköisille (ympäristölautakunnan lisäys) veneille. Hinnat ovat 282 €/vuosi/pieni poiju ja vastaavasti 343 €/vuosi/iso poiju. Hinnat koskevat vain kesäsäilytystä. Talvisäilytyksestään huolehtii jokainen itse. Näillä ehdoilla saa paikkoja suositella ja kiinnostuneita voi kehottaa ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Petri Pennanen
Satamamestarinne

Kesän tapahtumia

PURJEHDUSKAUDEN AVAJAISET 19.05.2006

Pidetään perinteisesti toukokuun loppupuolella. Tämän vuoden uutuus ei ole pitopaikka, vaan sen nimi, joksi on vaihdettu ravintola Basilica. Paikka sijaitsee Ruoholahdessa, kanavan rannalla, osoitteessa Kellosaarenranta 2. Paikalle voi tulla klo 19. Ohjelmassa on Talvihiivarin palkintojen jako, kunnia- ja ansiomerkkien jako sekä mahdollisesti jatkoa arvokeskusteluun aiheesta: ”missä määrin seuran passiivijäsenet tukevat aktiivitoimintaa eli onko jäsenmaksu kohdallaan”. Mutta joka tapauksessa siis hyvää ruokaa ja juomaa sekä kokemusten vaihtoa itseänne kiinnostavista aiheista.

JUHANNUSESKAADERI 23.-25.06.2006

Virallinen juhannuseskaaderipurjehdus suoritetaan perinteisesti Porkkalaan. Oletettavasti tarkempikin kohde on perinteinen. Epäedullisen tuulensuunnan (tai ehkä sittenkin lähinnä sen voiman) johdosta voidaan kuitenkin joutua valitsemaan jokin toinen kohde. Kipparit olkoot siis kuulolla ja yhteydessä toisiinsa. Lisäopastusta kommodorilta joka saattaa tosin joutua järjestelemään oman eskaaderinsa Saaristomerelle.

PURJEHDUSKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET 09.-10.09.2006

Kausi päätetään virallisesti taas kerran Stora Herrön saunassa. Tai ainakin myöhemmin yöllä nuotiopaikalla tai peräti sisätiloissa.. Rantautuminen entistä tukevampaan saunarannan laituriin antaa käyttöön kaikki nämä vaihtoehdot. Sekä lisäksi kulkukelpoisen ja mukavan ”oman” ranta-alueen. Naisten saunavuoro alkaa lauantaina klo 17. Kotiin palataan sunnuntaina.

NUORISOTOIMINTAPÄIVÄ 26.05.2006

SMer:n nuorisotoimintapäivä järjestettiin EPS:n rannassa Nuottaniemessä vuosina 2002-2004. Ohjelmassa oli tuolloin lähinnä optimistijollapurjehdusta ja tilaisuudet olivat onnistuneita. Vuonna 2005 paikaksi vaihdettiin kotiranta Lyökkiniemessä.

Osanottajamäärässä on havaittu selkeästi laskeva trendi. Liekö sitten niin, että kaikki optimisti-ikäiset on jo tutustutettu tai suorastaan juurrutettu lajiin siten, ettei tilaisuudelle tässä muodossa enää ole kysyntää.

Jotta voitaisiin varmistua siitä, että seura tarjoaa jäsenten odotusten mukaista toimintaa, toteutetaan tilaisuus tänä vuonna ”asiakasvetoisesti”.

Jos nuorisosi siis kaipaa mainittuna päivänä jotain sellaista, toteutettavissa olevaa toimintaa, jonka järjestämiseen voit myös itse aktiivisesti osallistua, ota pikimmiten yhteyttä hallitukseen. Katsotaan sitten yhdessä, mitä tehdään ja missä.

Seurauutisia

JÄSENUUTISIA

Sitten viime Bulletinin on SMer:n jäseneksi hyväksytty Laura Sorsimo. Tervetuloa.

Katariina Laukama on eronnut SMer:sta. Hänet hyväksyttiin jäseniksi vasta vuonna 2005 joten legi jäi lyhyehköksi. Purjehdus kaiketi kuitenkin jatkuu – onnea matkaan.

Muistakaa ilmoittaa myös SMer:lle kun nimenne, osoitteenne, puhelinnumeronne tai sähköpostiosoitteenne muuttuvat. Mikäli haluatte luopua jäsenyydestänne, ilmoitustanne asiasta arvostetaan jotta vältytään turhalta muistuttelulta. Kertokaa myös venehankintanne ja etenkin myyntinne sillä jokaisesta veneestä maksetaan rekisterimaksua SPL:lle.

VENEUUTISIA

Otso Ojanen on myynyt Nabla-veneensä jo syksyllä. Poijualueella on näin ollen entistä väljempää.

Veneiden katsastus purjehduskaudella 2006

Veneiden katsastus noudattaa tulevana kesänä aiemmilta vuosilta tutuksi käynyttä kaavaa. Katsastusvaatimuksiin ei ole tänä vuonna tullut muutoksia, mutta hallinnollisella puolella on valitettavana muutoksena se, että katsastusmaksua on parin vuoden pyristelyn jälkeen jouduttu korottamaan, kun tämän toiminnan alijäämä on alkanut herättää seuran tilinpäätöksessä kiusallista huomiota. Toisena valitettavana muutoksena on, että veneenomistajan mahdollisuudet valita mahdollisimman suopea katsastusmies ovat oleellisesti kaventuneet, sillä katsastusmiesten määrä on supistunut yhteen. Jotta asian tila ei ensi vuonna jatkuisi näin huonona, pyydetään kaikkia katsastusmiehen (tai –naisen) hommasta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Katsastus toimii siis kuten aiemminkin ja alkaa katsastusmaksun maksamisella. Katsastusmaksu on tänä vuonna 20 euroa, joka maksetaan Suomenlahden Meripurjehtijoiden tilille (111230-311214 Nordea Espoo-Tapiola) henkilökohtaista viitenumeroa käyttäen. Henkilökohtaiset viitenumerot löytyvät Latest Bulletinin numerosta 1/2006, seuran kotisivuilta tai tarvittaessa rahastonhoitaja Markku Mikkolalta. Katsastusmaksu on seuran hallituksen päätöksen mukaisesti maksettava ennen katsastusta ja maksukuitti tai vähintäänkin uskottavan kuuloinen selitys pitäisi pystyä esittämään katsastusmiehelle katsastustapahtuman johdanto-osan aikana. Katsastusmaksu pitää sisällään Purjehtijan vuosikirjan, joka toimitetaan veneenomistajalle katsastuksen yhteydessä. Jos katsastusmääräykset ovat epäselvät, voi Purjehtijan vuosikirjan hakea katsastusmiehiltä myös etukäteen.

Katsastusaika varataan katsastusmieheltä jollain sopivaksi katsotulla viestintämenetelmällä ja katsastusajankohdaksi voidaan sopia mikä tahansa katsastusmiehelle sopiva ajankohta ennen kesäkuun loppua. Käytännössä takarajana on kuitenkin Juhannus, sillä lomien vuoksi katsastusmiehelle sopivan ajankohdan löytäminen kesäkuun viimeisellä viikolla voi olla tuiki vaikeaa. Hoida katsastusajan varaus mieluimmin hyvissä ajoin, jolloin kummallekin osapuolelle sopivan ajankohdan löytäminen on helpompaa. Katsastuksen voi siirtää kesäkuun lopun jälkeen vain erityisen painavin perustein.

Lopuksi lyhyt luettelo niistä asioista, joista perinteisesti on ollut eniten huomautettavaa:

• Veneen ja varusteiden merkinnät. Kaikissa kelluvissa varusteissa on oltava veneen tai omistajan nimi ja kotipaikka. Veneessä on oltava merkittynä veneen nimi ja kotipaikka, minkä lisäksi veneen istumalaatikossa on oltava näkyvällä paikalla veneen omistajan nimi ja yhteystiedot.
• Katsastusluokissa 1 ja 2 pitää olla kantavuudeltaan vähintään 100 N pelastusliivit (50 N kelluntaliivit eivät riitä).
• Purjeveneissä on pelastusrenkaassa oltava pilli, heijastusteipit, valolaite ja ajoankkuri.
• Vanttiruuvit on lukittava sokilla tai lukitusmuttereilla.
• Kiinteästi asennettu käsipumppu on nykyään pakollinen varuste.
• Meriteiden säännöt ja ensiapulaukku ovat varusteita, jotka useimmiten tuppaavat unohtumaan keväällä kotiin. Muista tuoda ne veneelle heti purjehduskauden alkaessa.
• Hätärakettien ja –soihtujen kelpoisuusaika huviveneissä on valmistusvuosi + 5 kalenterivuotta eli toisin sanoen tänä vuonna hyväksytään vuonna 2001 ja sen jälkeen valmistetut raketit ja soihdut.
• Alustodistuksen ja viimeisimmän katsastuspöytäkirjan paikka on veneessä. Jos olet siirtänyt ne talveksi kosteudelta suojaan kirjahyllyysi, muista tuoda ne keväällä takaisin veneelle.

Että silleen. Jään malttamattomana odottelemaan katsastusaikavarauksianne.

t. Jari

KESÄN KILPAILUT 2006

Alkavalla purjehduskaudella seuran sisäisten kilpailujen ohjelma on päivämääriä lukuun ottama sama kuin se ollut ainakin yli kymmenen vuotta eli ohjelmaan kuuluvat yöpurjehduskilpailu, EWES/SMer-ranking ja kolmioratakilpailu. Kaikissa seuran sisäisissä kilpailuissa noudatetaan LYS-tasoitussääntöä. Eri kilpailuissa vene voi käyttää eri LYS-lukua (esim. ilman spinaakkeria tai spinaakkerin kanssa), kunhan siitä vain sovitaan kilpapurjehdusvastaavan tai jonkun muun viskaalin kanssa vähintään viisi päivää ennen kisaa. Säälistä tahi muilla painavilla perusteilla (esim. poikkeuksellisen pieni – lukumäärältään, keski-iältään tai kooltaan – miehistö) voidaan yö- tai kolmioratakilpailun kipparikokouksessa myöntää veneelle alennettu, kilpailukohtainen LYS-luku. Asian käsittelyyn voivat osallistua kaikki kipparikokouksen läsnäolijat, mutta lopullinen päätäntävalta asiasta kuuluu kilpapurjehdusvastaavalle. SMer-rankingiin (sama pätee luonnollisesti myös EWES-rankingiin, joka itse asiassa tänä vuonna kantaa nimeä Westhouse Cup) kuuluvissa kisoissa on koko kesä purjehdittava samalla LYS-luvulla. Ja huomautettakoon vielä, että kilpailuun osallistuvien veneiden ei tarvitse olla seuraan kuuluvia. Vene voi olla ”ulosliputettu”, vuokrattu tai lainattu, kunhan veneen kippari vain on SMer:n jäsen
.
Veneettömille seuramme jäsenille samoin kuin tietysti niille veneenomistajille, jotka eivät ole kiinnostuneita kilpailemaan omalla veneellään, kerrottakoon, että miehistöstä tuppaa seuran kisoissa yleensä olemaan pulaa. Jos olet kiinnostunut osallistumaan kisoihin, ota yhteyttä veneiden kippareihin.

Yöpurjehduskilpailu
Yöpurjehduskilpailun lähtö on Juhannusta edeltävän viikonlopun perjantaina, kesäkuun 16. päivänä, joskus iltayhdeksän paikkeilla Lyökkiniemen poijualueen edustalta. Kipparikokous pidetään samana iltana kello 20.00 Lyökkiniemessä. Kilpailussa purjehditaan lyhyehkö saaristorata, joka risteilee jossain Sipoon ja Porkkalan välisellä merialueella. Hyvin suurella todennäköisyydellä rata-alue on vieläkin rajatumpi, ja todennäköisesti Espoosta poiketaan vain pienelle koukkaukselle Helsingin puolelle. Reitti pyritään valitsemaan vallitsevan sään mukaan siten, että veneet ovat takaisin Lyökkiniemessä viimeistään varhain lauantaiaamuna.

Kolmioratakilpailu
Suomenlahden Meripurjehtijoiden sisäinen kolmioratamestaruuskilpailu purjehditaan lauantaina 2. syyskuuta. Varapäivänä on saman viikonlopun sunnuntai eli syyskuun 3. päivä. Harvoinpa varapäivää on tarvittu, mutta sumun, tyynen, myrskyn tai poikkeuksellisen painavien muiden syiden varalta sellaisen ilmoittaminen puolustanee paikkaansa. Kilpailun kipparikokous pidetään lauantaiaamuna kello 10.00 Lyökkiniemen rannassa.

Kilpailu tullaan järjestämään ns. saaristokolmioratakilpailuna, jossa purjehditaan yksi lähtö kipparikokouksessa sovittavalla, likimain kolmiota muistuttavalla saaristoradalla. Koko homma pyritään viemään läpi siten, että veneet ovat takaisin Lyökkiniemessä joskus välillä 14.00-18.00. Kilpailun jälkeen on ankaran purjehduksen uuvuttamilla purjehtijoilla ollut tapana kerääntyä virkistävälle ekskursiolle erään läheisen kaupunginosan keskustaan. Tältä ei voitane välttyä tänäkään vuonna.

SMer-ranking
Smer-ranking lasketaan Westhouse Cupiin (aiemmin tunnettu nimellä EWES-ranking) osallistuvien SMer-veneiden kesken käyttäen osallistumisaktiivisuutta painottavaa parannettua SMer-mallia (1.=0,5 p. 2.=2 p. 3.=3 p. …,DNF, PMS ja DSQ = osallistujien lkm+1 p., DNS=osall.lkm+2). SMer-rankingissa kaikki kilpailevat samassa luokassa, vaikka Westhouse Cupin luokkajaon takia erikokoisten veneiden lähdöt ovatkin eri aikoihin. Jos ison ja pienen luokan veneet lähetetään jonain keskiviikkona eri radoille, jätetään sen kerran tulokset pois laskuista.

t. Jari

”PUHTAAN MEREN PUOLESTA – FÖR ETT RENT HAV”

Itämeri on rehevöitynyt huolestuttavalla vauhdilla ja sen suojelulla on jo kiire.
Sinilevään ja sameaan veteen tottuneet nuoret eivät enää tiedä, miltä hyväkuntoinen
Itämeri näyttää. Toimimalla yhdessä puhtaan meren puolesta voimme vaikuttaa
rehevöitymiskehitykseen. Tulevaisuuden tavoitteemme on hyväkuntoinen, sininen Itämeri.

”Puhtaan meren puolesta” -kampanja on Suomen luonnonsuojeluliiton, Natur och Miljön ja suomalaisten purjehtijoiden ja veneilijöiden yhteinen vesiensuojelukampanja, jonka tarkoituksena on edistää vesiensuojelutyötä, lisätä rehevöitymistä koskevaa ympäristövalistusta ja tukea vesilainsäädännön tiukentamista. Veneilijät ovat omalta osaltaan tehneet jo paljon Suomen rannikkovesien hyväksi ja näin heillä on myös oikeus vaatia muita tahoja tekemään osansa puhtaan meren puolesta. Kampanjan tarkoitus on siis nimenomaan pyrkiä veneilyyn kohdistuvien rajoitusten sijaan vaikuttamaan sisämaasta päin tulevaan hajakuormitukseen ja tietoisuuden lisäämiseen.

Suomen merialueiden tila on heikentynyt selvästi viime vuosien aikana. Vesien laatua alentaa erityisesti liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen Saaristomerellä, Perämeren jokisuiden edustoilla sekä Suomenlahdella. Maatalouden osuus Suomesta Itämereen ihmisen toimesta aiheutuvasta fosforikuormituksesta on noin 60 % ja typpikuormasta puolet. Suomenlahden ja sisävesien tilaa heikentää myös heikentyneiden happiolojen takia pohjan sedimenteistä vapautuva fosfori.

Puhuttaessa Suomenlahden Suomen puoleisten rantojen ja saariston veden tilasta ja sen parantamisesta, on kotimaisen kuormituksen vähentäminen oleellisinta, mikä on tavoitteena myös nyt käynnistyvässä vesistöhankkeessa. Pietarin päästöt korostuvat silloin, kun puhutaan koko Suomenlahden veden laadun huononemisesta ja leväkukintojen lisääntymisestä. Suomen merialueesta oli laadultaan hyviä tai erinomaisia vuosina 1994-1997 vielä 87,7 % kun vuosien 2000-2003 havaintojen perusteella luokitellusta merialueesta oli hyvässä tai erinomaisessa kunnossa enää 73,3%.

Harry ”Hjallis” Harkimo on lupautunut toimimaan hankkeen puolesta. Harkimon yksinpurjehdus maailman ympäri on edelleen yksi tunnetuimmista suomalaisista meriseikkailuista. ”Olen asunut koko elämäni Suomenlahden rannalla. Jos poliitikot ja me ihmiset emme pian herää ja kanna vastuutamme, Itämerellä on huonot mahdollisuudet selvitä. Mikä tässä elämässä on oikein tärkeää?” kysyy Hjallis Harkimo.

Kampanjaa esiteltiin Helsingin kansainvälisillä venemessuilla, missä Suomen luonnonsuojeluliiton meri-infopiste oli Veneilyliiton osastolla. Osastolla oli tavattavissa meriluonnon – ja vesiensuojelun asiantuntijoita mm. Luonto-illan Harri Dahlström.

Kampanja rahoitetaan ”Puhtaan meren puolesta” -tarralla. Saaduilla tuloilla palkataan vesiensuojelukoordinaattori Suomen luonnonsuojeluliittoon, joka yhdessä luonnonsuojelupäällikön kanssa valmistelee materiaalia kansalaisia varten, järjestää seminaareja ja koulutustilaisuuksia, tiedottaa vesiensuojelusta ja toimii ympäristöhallinnon työryhmissä, joissa käsitellään Suomen vesistöihin liittyviä kysymyksiä ja lainsäädäntöä.

Vaikka tarran hinta, 20€, on asian tärkeyteen nähden pieni, on tarran laaja leviäminen ja kampanjan määrällinen onnistuminen tärkeä tahdonilmaus Suomen rannikkovesien puolesta.

Seurojen lisäksi tarran voi hankkia pääkaupunkiseudun venehuoltamoilta. Veneilyliiton internetsivuilla tarran voi vaivattomasti tilata sähköisesti osoitteesta www.veneilyliitto.fi
Mikäli haluat tilata tarran SMerin kautta, ota yhteyttä ympäristöpäällikkö Markku Mikkolaan markku.mikkola@fi.ibm.com.

LISÄTIEDOT:”Puhtaan meren puolesta – För ett rent hav” – kampanjan koordinaattori Pirjo Itkonen,
Suomen luonnonsuojeluliitto,
pirjo piste itkonen ät sll piste fi