KILPAILUTOIMINTA KAUDELLA 2009

Taas on yksi purjehduskausi selätetty ja on aika tehdä yhteenveto siitä, mitä kilpapurjehdusrintamalla saatiin aikaiseksi. Alkuun tulokset Westhouse Cupista sekä seuran sisäisistä kilpailuista ja loppuun luettelomaiset yhteenvedot eri venekuntien edesottamuksista avoimissa kilpailuissa.

Westhouse Cup
Westhouse Cup sujui taas totuttuun tapaan ilman suurempia ongelmia. Hyvistä kisoista huolimatta kilpailusarjaan osallistuneiden määrä jatkoi viime vuonna alkanutta hienoista laskuaan, mille en ainakaan toistaiseksi ole keksinyt mitään hyvää selitystä. En olisi kuitenkaan vielä kutsumassa kriisipalaveria kasaan. Eiköhän tämä mene edelleen normaalin vaihtelun rajoihin.

Menneen kilpailukauden yhtenä suurena ilonaiheena voidaan ilman muuta pitää Merenhuiskeen hienoa menestystä Westhouse Cupin isojen veneiden luokassa. Venekunta sijoittui luokassaan toiseksi ja edelle jäi vain Hilja, joka jo menneinä vuosina on näissä kuvioissa osoittautunut todella kovaksi luuksi. Onnittelut Tuomakselle ja miehistölle oivallisesta suorituksesta. Merenhuiskeen piste-ero takana tuleviin oli kymmenen osakilpailun jälkeen jo niin selkeä, että venekunta saattoi kahtena viimeisenä keskiviikkona jättäytyä järjestelypuolelle. Viime vuonna Tuomas viittasi Merenhuiskeen tavoitteisiin sanoilla ”Unelma elää” ja hyvän sijoituksen myötä varmaan osa unelmasta on toteutunut. Toivottavasti tämä ei nyt kuitenkaan ollut kaikkien unelmien täyttymys, että motivaatiota riittää vielä tulevillekin vuosille.

Merenhuiskeen ohella Westhouse Cupin ahkerimpiin osallistujiin kuului seuramme veneistä pienten veneiden luokassa kisannut St.Olga, joka omaa lähetysvuoroaan lukuun ottamatta oli mukana kaikissa lähdöissä. Tuloksena ahkerasta kisaamisesta oli tänä vuonna varsin kelvollinen kahdeksas sija (8/24).

Seuran muiden keskiviikkokisoihin osallistuneiden veneiden panostus sarjaan oli selvästi vähäisempää, kuin edellä mainituilla kahdella uutteralla venekunnalla. Isojen veneiden puolella kisoihin osallistuivat kuitenkin Lumikki, Elixir sekä yhden keskiviikon panostuksella Matilda. Veneiden sijoitukset rankingissa eivät tätä kirjoitettaessa valitettavasti ole tiedossa tietoteknisistä ongelmista johtuen. Pienten veneiden luokassa kisasi St. Olgan seurana Ellida, jonka tämänkesäisten keskiviikkoponnistelujen tuloksena oli kunniakas seitsemästoista sija (17/24).

SMer-ranking
Merenhuiskeen menestys Westhouse Cupissa näkyi luonnollisesti myös menestyksenä SMer-rankingissa, jonka venekunta voitti varsin ylivoimaisesti. Viime vuoden voittaja St. Olga oli selkeästi kakkonen. Selkeällä erolla niin eteen- kuin taaksepäinkin. Kolmas sija jaettiin Lumikin ja Ellidan kesken, Elixir oli viiden ja Matilda kuudes.

Alla olevassa taulukossa on esitetty menneen kesän SMer-rankingin tulokset. Taulukossa on kunkin keskiviikon osalta annettu ensin veneen sijoitus ja kauttaviivan jälkeen sijoituksesta saadut pisteet. Lähdöstä pois jääneet (taulukossa DNC) saavat viimeiseksi sijoittuneen pisteet lisättynä kahdella ja keskeyttäneet, varastaneet ja hylätyt hyväksytysti purjehtineista viimeiseksi sijoittuneen pisteet lisättynä yhdellä. Yhteistuloksiin on laskettu mukaan kymmenen parhaiten menneen osakilpailun pisteet.

taulukko RANK2009.XLS

Yöpurjehduskilpailu
Yöpurjehduskilpailu purjehdittiin taas tänä vuonna tuulen puolesta aika lailla odotusten mukaisessa säässä eli tuuli vaihteli lähinnä heikon ja olemattoman välillä. Suurin piirtein Kytölle asti heikkoa luoteen ja koillisen välillä vaihdellutta tuulta vielä kohtuullisesti riitti, mutta siitä eteenpäin vallinnut hintelä luoteistuuli oli aina välillä ihan kokonaan kadoksissa. Purjehduksen vaikeusastetta lisäsi vielä Lehtisaarten ulkopuolella vellonut vanha maininki, joka teki henkäyksissä purjehtimisen melko haastavaksi. Juuri tuollaiset olosuhteet taitavat olla niitä kaikkein tylsimpiä purjehduskelejä.

Urheaan taistoon Yöpurjehduskilpailun voitosta osallistui tänä vuonna kolme venettä: Matilda, Lumikki ja Ellida. Matildassa oli mukana koko viime vuoden voittoisa Vincan miehistö vahvistettuna nuorison edustajilla. Nuorisovahvistuksia oli myös Lumikissa, joten väkeä näissä suuremmissa veneissä oli melkein ruuhkaksi asti. Ellida purjehti selvästi tavanomaisemmalla kahden hengen miehistöllä.

Kilpailijat pysyivät poikkeuksellisen tiiviinä ryppäänä aina Kytölle asti, josta ensin Matilda karkasi omille teilleen ja vähän myöhemmin myös Lumikki sai vauhdin päälle. Matida oli pitkään selvässä johdossa, mutta kilpailun loppupuolella kohdalle osunut pläkä teki tehtävänsä ja Lumikki ajoi sen kiinni. Matilda ylitti maalilinjan ensimmäisenä, mutta tasoitusten jälkeen Lumikki vei voiton. Kolmantena maaliin tuli Ellida joskus niihin aikoihin, kun muut kilpailijat olivat jo kotona aamupalalla hieman lyhyiden, mutta muuten hyvin nukuttujen yöunien jälkeen.

Näin pienvarustamon edustajana voisin todeta, että Yöpurjehduskilpailu oli Kytölle asti oikein mukava, mutta siitä eteenpäin hauskanpitäminen oli selvästi vaikeampaa. Aivan erityisen vaikeaa se oli Rönnkobbenin ja Miessaaren selän eteläreunan punaisen viitan välisellä merialueella, jonka ylittämiseen Ellidalta kului melko tarkalleen tunti. Onneksi miehistö oli tuolloin nukkumassa, sillä tuskin olisin keksinyt perusteluja, miksi ylipäätään vielä jatkamme kisaamista. Maaliin kuitenkin päästiin ihan purjeilla joskus vähän jälkeen aamuseitsemän. Muita ei veneillä tai rannassa enää näkynyt, mitä en yhtään ihmettele.

Kolmioratakilpailu
Kolmioratakilpailun olosuhteissa oli paljon samoja piirteitä kuin Yöpurjehduskilpailussakin, sillä heikot tuulet ja vanha maininki olivat taas koettelemassa purjehtijoiden hermoja. Ennusteet kyllä lupasivat oikein mainiota purjehdusilmaa, mutta selvästikään tarjonta ei aina yllä ennakkomainonnan tasolle.

Kilpailun osallistujamäärä jäi taas kolmeen veneeseen, jotka olivat Vinca, Lumikki ja Ellida. Yöpurjehduskilpailusta poiketen veneet eivät tällä kertaa kilpailun alettua viihtyneet kovin kauaa toistensa seurassa, sillä Vinca lähti heti alussa omille teilleen ja Lumikki seurasi perässä sen kuin kerkesi. Ellidalle lankesi luonnostaan yksinäisen peränpitäjän rooli.

Maalissa Vinca oli selvästi ensimmäisenä ja säilytti ykköspaikkansa myös tasoitusten jälkeen. Lumikki oli maalissa toisena, mutta sen verran olivat matkan pläkät sitä hidastaneet, että Ellida nousi tasoituksilla sen ohi. Lumikille kuitenkin lohdutukseksi ansiokas palkintopallisija.

Kolmioratakilpailun aikana sattui kisa-alueella valitettava episodi, jonka kisassa mukana olleet varmasti muistavat vielä vuosien kuluttua, vaikkei asia vakavuus vielä kilpailun aikana valjennutkaan. Vähän sen jälkeen kun Ellida oli viimeisenä kilpailijana ohittanut Rysäkiven, lensi idästä meripelastushelikopteri, joka jäi leijumaan Rysäkarin ja Koiraluodon välille. Hetken kuluttua Helsingistä päin paikalle ajoivat valot vilkkuen myös merivartioston ja meripelastusseuran veneet. Myöhemmin luin lehdestä, että alueelta oli etsitty purjeveneestä horjahtanutta miestä, jolla ei ollut pelastusliivejä yllään. Etsinnät oli keskeytetty tuloksettomina illan pimetessä. Todella järkyttävä muistutus siitä, kuinka tärkeää on käyttää pelastusliivejä myös hyvissä olosuhteissa tutuilla vesillä.

Mainittakoon vielä kolmioratakilpailun selostuksen lopuksi, että perinteinen Tapiolan keskustan elämyskierros suoritettiin myös tänä vuonna. Tuloksena kahdeksan rastia ja poikkeuksellisen vähän raitista ilmaa, sillä uusista määräyksistä johtuen terassille ei ollut asiaa enää kymmenen jälkeen.

Avoimet kilpailut
Seuraavassa yhteenveto viime kesän avoimista kilpailuista siinä laajuudessa, kuin mitä olen netissä surffailemalla onnistunut löytämään. Yhteenvetoon on pyritty keräämään kaikki ne kilpailutulokset, joissa kippari on ollut seuramme jäsen riippumatta siitä, minkä seuran lipun alla vene on purjehtinut.

Louhi-purjehtijoistamme Tuomas Rytikangas osallistui kaikkiin viiteen Louhien rankingiin kuuluvaan kilpailuun, mutta Jussi Heikkilä vain kahteen niistä. Ensimmäinen Ranking-kilpailu oli toukokuun lopulla purjehdittu Suunto Cup, jossa Tuomaksen Sunstreaker oli toinen (2/7). Kuivis Cupissa kesäkuun puolivälissä tuli Sunstreaker kolmanneksi (3/7). Kesäkuun lopulla järjestetyssä Helsingin Regatassa, joka samalla oli myös Louhien tämän vuoden luokkamestaruuskilpailu, oli Sunstreaker kuudes (6/11) ja Jussin Day Dream kahdeksas (8/11). Seuraavana viikonloppuna olleessa Hangon regatassa oli Sunstreaker niin ikään kuudes (6/11). Kesän loppupuolen ainoassa ranking-kilpailussa Musto Classic:ssa oli Sunstreaker viides (5/14) ja Day Dream yhdeksäs (9/14). Louhien tämän kauden rankingissa Tuomas sijoittui viidenneksi (5/21) ja Jussi kymmenenneksi (10/21).

Vincan kilpailukausi jäi tänä vuonna poikkeuksellisen vaatimattomaksi, sillä vene osallistui kauden aikana vain kahteen avoimeen kilpailuun. Suurimpana syynä tähän lienee pitkälle kevääseen venynyt uuden maston odottelu. Kauden ensimmäisenä kilpailuna oli X-99:n luokkamestaruuskilpailu, joka järjestettiin elokuun alussa Hangossa osana X-Yachts Finland Cupia. Tuloksena oli kuudes sija (6/13). Toisena kisana oli SPS:n järjestämä kauden viimeinen rankingosakilpailu syyskuun loppupuolella, jossa Vinca sijoittui neljänneksi (4/11). Kauden kummassakin kisassa nähtiin ensimmäisiä oireita Vincan miehistön orastavasta sukupolven vaihdoksesta, kun pinnamiehenä olikin Markun sijaan Mikko. Väkisinkin tulee mieleen, että olemme hiljalleen lähestymässä purjehdusurallamme sitä vaihetta, jossa osanamme on istua kilpailujen aikana rannalla jännittämässä, kuinka nuoriso mahtaa merellä pärjätä. Onneksi mukavia rantaterasseja alkaa löytyä jo vähän joka satamasta.

Elixir osallistui kesän aikana totutun menestyksellisesti viiteen avoimeen kilpailuun, joissa kaikissa se sijoittui kolmen parhaan joukkoon. Ensimmäisenä kilpailuna oli Volvo Suursaari Race, jonka ORCi 2 luokassa Elixir tuli kolmanneksi (3/18). Hanko-Sandhamn kisassa luokka oli sama, mutta sijoitus parani pykälällä (2/6). Kauden suurimmassa haasteessa eli Gotland Runtissa luokkana oli ORCi D, jossa Elixir jatkoi hyvien saavutustensa sarjaa tänä kertaa kolmannella sijallaan (3/22). Sekä Hoburgilla että vielä Visbyn kohdalla he olivat ykkösinä, mutta valitettavasti vain voitto meni lopulta tänäkin vuonna sivu suun. Elokuun alussa venekunnan kilpailut jatkuivat Hangossa X-Yachts Finland Cupin Sports-luokassa, johon oli kerätty vähän kaiken näköisiä X-veneitä X-79:n ja X-43:n väliltä. Tuloksena näistä karkeloista oli toinen sija (2/19). Kauden viimeisenä kisana oli Helsinki-Tallinna Race, jonka LYS 1-luokassa Elixir oli toinen (2/32).

Merenhuiskeen menestys Westhouse Cupissa ei ainakaan vielä tänä vuonna innostanut venekuntaa kovin laajasti osallistumaan avoimiin kilpailuihin. Kilpailijoiden tarkkailua ja psyykkausta sen sijaan suoritettiin moottoriveneestä käsin siinä määrin, että ilmeisesti jotain suunnitelmia ensi vuoden varalle jo on. Menneen kauden ainoaksi avoimeksi kilpailuksi jäi kuitenkin Helsinki-Tallinna Race, jossa Merenhuiske kisasi samassa luokassa Elixir kanssa. Tuloksena oli yhdeksästoista sija (19/32), mutta mikä tärkeintä, Merenhuiske oli nopein viidestä kilpailuun osallistuneesta X-99:stä.

Kelovartijoiden St.Olga osallistui kauden aikana neljään FE-83-rankingiin kuuluvaan yksityyppikilpailuun. FE-sprintin ensimmäisestä osasta tuloksena oli kolmas sija (3/4) ja toisessa osassa se sijoittui neljänneksi (4/6). FE-regatassa St. Olga tuli puolestaan toiseksi (2/5) ja Espoo GP:ssä viidenneksi (5/8). FE-83-rankingissa venekunta sijoittui tänä vuonna neljänneksi (4/19).

Seuran todennäköisesti nopein vene eli trimaraani Vesipeto osallistui kauden aikana ainakin kahteen kilpailuun. Emäsalon ympäripurjehduksessa sijoitus oli viides (5/5) ja Sulkaniemen rapuseiluussa seitsemäs (7/7).

Siinä taisivat olla kaikki tietoni menneen kesän kilpailutuloksista seuramme osalta. Raportti ei varmasti ole täydellinen, mutta toivottavasti siinä nyt edes suurin osa asioista on kirjattuna. Ilmoitelkaa, jos jotain oleellista jäi mielestänne puuttumaan, niin tehdään raportin täydennysosa seuraavaan Bulletiniin.
Avoimet kilpailut
Jari