No niin, hyvät kilpapurjehduksen ystävät. Taas on koittanut se juhlallinen hetki, jolloin paljastetaan SMer-rankingin lopputulos ja muutenkin summataan menneen kesän kilpapurjehdussuoritukset seuramme osalta. Yhteenvedon alkuun tulokset Westhouse Cupista sekä seuran sisäisistä kilpailuista ja loppuun luettelomaiset yhteenvedot eri venekuntien edesottamuksista avoimissa kilpailuissa.

Westhouse Cup
Westhouse Cupiin osallistuneiden veneiden kokonaismäärä pysyi samana kuin viime vuonnakin, mutta määrän jakautuminen luokkien välillä oli ainakin itselleni yllätys. Pieneen luokkaan osallistuneiden veneiden määrä ilahduttavasti kasvoi, mutta isoon luokkaan osallistuneiden määrä valitettavasti laski samalla määrällä. Ottaen huomioon yleisenä trendinä olevan venekoon kasvun, luulisi tilanteen olevan juuri päinvastoin. Täytyy vain toivoa, että ensi vuonna osallistujamäärän lisäys leviää myös suurempien varustamoiden puolella.

Westhouse Cup meni seuramme osalta oikeastaan aika hyvin, sillä molemmissa luokissa saavutettiin palkintopallisija. Tänä vuonna seuramme kirjoille siirtynyt Leviatan sijoittui pienessä luokassa toiseksi (2/23), St Olga seitsemänneksi (7/23) ja Ellida kahdeksanneksitoista (18/23). Pieni kauneusvirhe on tietysti, että kaikkien sijoitukset huononivat viime vuoteen verrattuna. Kahden ensimmäisen venekunnan kohdalla selityksenä lienee osallistumisaktiivisuuden pienehkö lasku ja Ellidan kohdalla vähäisen osallistumisaktiivisuuden pysyminen ennallaan.

Isojen veneiden puolella ainoaksi edustajaksemme jäänyt Lumikki ylitti omat ja kaikkien muidenkin odotukset sijoittumalla kolmanneksi (3/9). Omissa kommenteissaan Piccu viittasi oikea-aikaiseen protestiin osana menestystä, mistä nousee väkisinkin mieleen Pessin takavuosien Bule-jutun otsikko ” Protesti on iloinen asia”. Joka tapauksessa onnittelut Lumikin koko miehistölle onnistuneesta kaudesta ja tietysti vastaavat onnittelut myös Leviatanin miehistölle.

SMer-ranking
SMer-rankingissa St Olgan viiden vuoden voittoputki katkesi, kun keväällä seuraan liittynyt H-vene Leviatan korjasi potin. Kovin suurena yllätyksenä tätä ei voida pitää, sillä jo viime vuonna Leviatan voitti Westhouse Cupin pienten veneiden luokan. St Olga jätettiin siis tänä vuonna toiseksi, Lumikki kolmanneksi ja Ellida neljänneksi.

Alla olevassa taulukossa on esitetty menneen kesän SMer-rankingin tulokset. Taulukossa on kunkin keskiviikon osalta annettu ensin veneen sijoitus ja kauttaviivan jälkeen sijoituksesta saadut pisteet. Lähdöstä pois jääneet (taulukossa DNC) saavat viimeiseksi sijoittuneen pisteet lisättynä kahdella ja keskeyttäneet, varastaneet ja hylätyt hyväksytysti purjehtineista viimeiseksi sijoittuneen pisteet lisättynä yhdellä. Tuloksiin on perinteisesti laskettu mukaan kymmenen parhaiten menneen osakilpailun tulokset. Tänä vuonna käytännössä määrä on yhdeksän, sillä kolmessa osakilpailussa ei ollut lainkaan seuramme edustusta. Aika harvinainen tilanne sinänsä. Aikaisempina vuosina on ollut yksittäisiä kilpailuja, joissa ei kukaan meistä ei ole ollut mukana, mutta näin montaa osakilpailua ei ole aiemmin jäänyt kokonaan väliin.

SMer-ranking tulokset 2015

Kilpailu Leviatan St.Olga Lumikki Ellida
13.5.
20.5. 2/2 1/0,5 DNC/4 DNC/4
27.5. 1/0,5 RAF/3 DNC/4 DNC/4
3.6.
10.6.
17.6. 1/0,5 DNC/4 2/2 DNC/4
5.8. 3/3 1/0,5 2/2 DNC/5
12.8. 2/2 DNC/4 1/0,5 DNC/4
20.8. 1/0,5 2/2 3/3 DNC/5
27.8. 1/0,5 2/2 4/4 3/3
2.9. 1/0,5 3/3 2/2 DNC/5
9.9. 3/3 1/0,5 4/4 2/2
Yht. 12,5 21,5 25,5 36
Sij. I II III IV

Taulukossa on St.Olgan kohdalla yhtenä keskiviikkona harvinainen lyhenne RAF ja ettei kaikkien muidenkin täytyisi ryhtyä selvittämään sen merkitystä kerrottakoon, että lyhenne tulee sanoista ” Retired after finishing”. Tällaisen merkinnän saa, jos vetäytyy kilpailusta maaliin tulon jälkeen havaittuaan rikkoneensa sääntöjä kilpailun aikana. Syynä saattaa olla esimerkiksi radan virheellinen kiertämisen, ylinopeus tai muu yhtä vakava rike. Minulla ei ole tiedossa, mihin virheeseen St Olga on syyllistynyt, onko lieventäviä asianhaaroja ja olisiko tuomion voinut ensikertalaiselle määrätä ehdollisena.

Yöpurjehduskilpailu
Yöpurjehduskilpailussa rata-alueella oli tänä vuonna varsinainen ruuhka, kun kisaan osallistui peräti kolme venettä – Vinca, Lumikki ja Ellida. No ehkä varsinaisesta ruuhkasta ei lyhyttä lähtölinjaa lukuun ottamatta voida puhua, mutta pienvarustamon näkökulmasta katsottuna ilahduttavaa oli, että melkein koko kilpailun ajan oli ainakin joku kilpailijoista näköpiirissä.

Säätä voitaisiin taas kerran nimittää sopivaksi yöpurjehdussääksi, kun ei satanut ja tuultakin riitti niin, että kaikki pääsivät kohtuuajassa maaliin. Sinänsä Yöpurjehduskilpailulle tyypillisesti tuuli ei tänäkään vuonna jakautunut aivan tasaisesti osallistujien kesken. Suurimman osan aikaa tuulta oli lännen ja lounaan välistä oikein sopivasti 3-6 m/s, mutta loppusuoralla eli Rönnkobbenin ja Småholmenin välillä tuuli kääntyi etelään, heikkeni ja loppui välillä kokonaan. Pahimmin tästä kärsi Lumikki, joka Småholmenin kupeessa seisoskeli pitkän tovin paikallaan katselemassa toisaalta jo maaliin ehtinyttä Vincaa ja toisaalta Miessaaren selältä lähestyvää Ellidaa. En tietenkään ole itse ollut vastaavassa tilanteessa, mutta voisin kuvitella sen olevan henkisesti melko kuormittavaa.

Yöpurjehduskilpailun voitti Vinca, toiseksi tuli Ellida ja kolmanneksi Lumikki. Markulle ja Erikille onnittelut voitosta ja muille kiitokset osallistumisesta.

Kolmioratakilpailu
Kolmioratakilpailuun oltiin saamassa samat kolme osallistujaa kuin Yöpurjehduskilpailuunkin, mutta Vincan edellisenä sunnuntaina saaman pohjakosketuksen takia se joutui jättäytymään sivuun. Jäljelle jäivät siis Lumikki ja Ellida.

Sää oli jälleen kerran mitä mainioin tällaisen lajin harrastamiseen. Koko kisan ajan aurinko paistoi, oli kesäisen lämmintä (mikä ei tänä kesänä ollut mikään itsestäänselvyys) ja tuulta oli lännestä noin 6-10 m/s. Tuuli oli hyvin puuskaista, mikä selvästi lisäsi tilaisuuden urheilullista luonnetta.

Riittävän voimakas ja suunnaltaan melko tasainen tuuli varmistivat sen, että kilpailussa ei ollut mahdollisuuksia suuriin taktisiin oivalluksiin. Rata kierrettiin ja tasoituslaskennan jälkeen Ellida todettiin voittajaksi noin seitsemän minuutin erolla. Kisan jälkipuinnin yhteydessä todettiin Lumikin turhaan lykänneen Kytön jälkeistä spinaakkerin nostoa, mutta en oikein usko eron pelkästään tuosta tulleen.

Yksi hienon purjehduspäivän kruunanneista hetkistä oli maaliin tulon jälkeinen tulosten julkistus Lumikissa, jossa kauniissa auringonpaisteessa katselimme sekä etelästä että pohjoisesta ohi purjehtivia sadepilviä. Näiden sadealueiden hälvettyä siirryimme tutustumaan Tapiolan ravintolatarjontaan, josta erityisen miellyttävinä kokemuksina mainittakoon Tapiolan vanhan keskustan neljä rastia. Kokonaisuudessaan ravintolakierroksella kertyi 13 suoritusmerkintää, mikä ei nyt ole varsinainen ennätys, mutta kuitenkin selvästi yli aiempien vuosien keskiarvon.

Avoimet kilpailut
Seuraavassa yhteenveto viime kesän avoimista kilpailuista siinä laajuudessa, kuin mitä olen kyselemällä ja netissä surffailemalla onnistunut löytämään. Jotenkin tulosten löytäminen netistä tuntui aiempia vuosia vaikeammalta. Olisiko innostus kaiken tiedon siirtämisestä tiedon valtatielle hieman hiipunut. Yhteenvetoon olen pyrkinyt keräämään kaikki ne kilpailutulokset, joissa kippari on ollut seuramme jäsen riippumatta siitä, minkä seuran lipun alla vene on purjehtinut.

Koska X99 veneiden luokkatoiminta on osoittanut hiipumisen merkkejä, osallistui Vinca taas vuosien tauon jälkeen myös tasoituskilpailuihin. Kauden ensimmäisenä kilpailuna oli HSK:n Pro Sailor Race, jonka ORCi3 luokan Vinca voitti (1/3). Seuraavina kisoina olivat kaksi X99 yksityyppikisaa, HSS Spring Cup ja WB Sails Round the Buoys, joissa kummassakin se sijoittui toiseksi (2/3 ja 2/3). Kauden haastavin koitos oli Airistolla heinä-elokuun vaihteessa purjehditut Avomeri SM-kisat, jonka ORCi3 luokassa Vinca ylsi hienosti palkintopallille kolmanneksi (3/12). Syyskuun alussa purjehditussa Henri Lloyd Race:ssa laskettiin tulokset sekä X99 yksityyppiluokan että LYS-tasoituksen mukaan, joten hyvin menneessä kisassa Vincasta tuli tuplavoittaja (1/3 ja 1/7). Kilpailukauden päättäneessä yksityyppikisassa Gulf of Finland Race Vinca oli toinen (2/3).

Merenhuiske, joka nykyisin on taas tyyppiä J/80, osallistui ainakin kahteen avoimeen kilpailuun. Hangon regatan J/80 yksityyppikisassa se tuli yhdeksänneksi (9/9) ja Helsinki-Tallinna Racen LYS2-luokassa kuudenneksi (6/25). Merenhuiskeen lisäksi Hangon Regattaan osallistui myös H-vene Leviatan sijoittuen puolen välin paikkeille yhdeksänneksitoista (19/33).

St Olga osallistui keskiviikkokisojen lisäksi FE83-luokkamestaruuskilpailujen toiseen päivään, mistä tuloksena kahdeksas sija (8/8). Tällä ja WHC:n sijoituksellaan St Olga oli FE83-rankingissa tänä vuonna niin ikään kahdeksas (8/17).

Ainoa kevytveneissä kisannut seuramme jäsen oli Panu Kallioniemi, joka osallistui Optimisti-jollallaan arvokisakarsintoihin ja neljään ranking-kilpailuun seuraavin tuloksin. Arvokisakarsinnoissa Panu pystyi vatsataudin vuoksi osallistumaan vain puoleen lähdöistä, joten hän oli tuloksissa vasta kuudeskymmeneskuudes (66/78). Muut kisat menivätkin sitten selvästi paremmin. HSS:n kisassa hän oli 40. (40/101), ESF:n järjestämissä SM-kisoissa 43. (43/109), EPS:n kisassa 31. (31/86) ja LP:n kisassa 38. (38/85). Optari-rankingissa Panu oli 40. (40/110). Noiden kisojen lisäksi Panu osallistui BS:n torstaikisoihin, mutta niiden tulokset eivät tätä kirjoitettaessa ole tiedossa.

Siinä kaikki taas tältä vuodelta. Palataan rapotointiin taas ensi syksynä.

Vastaa